Poliitikko Mika Oja

Jokaisella meistä on oikeus laadukkaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimeen asuinpaikasta riippumatta, molemmilla kansalliskielillä.

Palvelujen on oltava saatavilla silloin, kun niitä tarvitaan, matalalla kynnyksellä ja riittävän lähellä

Kärkiteemani aluevaaleissa Vantaa-Kerava hyvinvointialueella

Nopea pääsy lähellä olevaan perusterveydenhuoltoon

Kiireettmään perusterveydenhuoltoon on päästävä vähintään hoitotakuun mukaisesti – mielummin vieläkin nopeammin

Hoitolupaus koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia, eli myös mielenterveyden haasteiden kanssa hoitoon pääsee viikossa.

Riittävät sosiaalihuollon palvelut

Tehokas lastensuojelu

Lastensuojelussa on painotettava viranomaisten välistä, lapsen edusta lähtevää yhteistyötä perheen kanssa. Näin vahvistetaan osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä. Lastensuojelun ytimessä on aina oltava lasten oikeuksien kunnioittaminen.

Lastensuojelun riittävät työntekijäresurssit on turvattava ja ennen kaikkea ennaltaehkäisyyn on panostettava tarpeeksi. Lastensuojeluun tarvitaan aidosti yhteistoiminnallisten, integroitujen ja tutkittuun tietoon perustuvien palvelujen kehittämistä.

Hyvinvoiva ja riittävä henkilöstö

Henkilöstön hyvinvoinnista tulee huolehtia!

Hyvinvointialueiden työntekijöiden työolojen ja työn tekemisen ympäristön tulisi olla sellainen, että merkityksellisen työn tekeminen hyvin, ja ilman kohtuutonta työkuormaa, on aidosti mahdollista.

Jokaisella on oltava mahdollisuus kehittää osaamistaan ja vaikuttaa omaan työhönsä

Työhyvinvointi, työturvallisuus ja työssä jaksaminen muodostuvat useista asioista. Hyvä johtaminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön tulisi olla itsestään selvä osa jokaista työyhteisöä. Henkilöstöpolitiikassa ja työterveydessä on huomioitava elämänkaaren ja työuran eri vaiheet. Tämä edellyttää määrätietoista kehittämistyötä. Henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutukseen tulee panostaa kaikkien henkilöstöryhmien osalta, ja henkilöstön oikeus osaamisensa kehittämiseen ja päivittämiseen työuran aikana on turvattava. Urakiertoon tulee tarjota mahdollisuuksia halukkaille.

Tavoitteena on oltava henkilöstön parempi jaksaminen ja turhan hierarkian vähentäminen. Näiden toimien vaikuttavuutta tulee arvioida jatkuvasti.

Henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen ja muutoksen suunnitteluun. Hyvinvointialueen tulee olla joustava ja monimuotoisuutta tukeva työnantaja, jossa johtamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Perusteettomat palkkaerot tulee harmonisoida. Tarvitaan myös laajempi tarkastelu sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen palkkaukseen ja työoloihin. Tarvitaan kattava suunnitelma, jolla alojen työolot ja palkkaus saatetaan sellaiselle tasolle, jolla henkilöstöresurssit turvataan ja alat säilyttävät houkuttelevuutensa nuorten silmissä.

Hyvä palo- ja pelastustoimen kattavuus

Jokaisen hyvinvointialueemme asukkaan tulee voida luottaa siihen, että ambulanssi tai paloauto saapuvat tarvittaessa nopasti alueen joka kolkkaan. Tätä voidaan kehittää perustamalla pienempia ns valmiusasemia alueelle.

Alueellisen ja paikallisen valmius- ja turvallisuussuunnittelun osalta pitää varmistaa sujuva yhteistyö hyvinvointialueiden ja kuntien välillä.

Pelastustoimen henkilöstön asema on turvattava

Palvelutason varmistaminen koko maassa edellyttää, että kuntiin ja hyvinvointialueille palkataan riittävästi pelastusalan ammattilaisia. Pelastustoimen resurssien riittävä taso on määriteltävä valtakunnallisesti.
Pelastustoimen henkilöstön asema on turvattava uudistuksessa. Henkilöstön on myös päästävä vaikuttamaan oman työnsä kehittymiseen osana uudistusta. Pelastustoimen henkilöstön osaamisen ylläpitäminen on varmistettava.

Sopimuspalokuntien asema on turvattava

Noin 50-70 prosenttia koko maan pelastustoimen hälytystehtävistä on sellaisia, jotka sopimuspalokunnat hoitavat täysin itse tai ammattihenkilöstön kanssa. Suurimmissa kaupungeissa sopimuspalokunnat toimivat ammattipalokuntien tukena ja reservinä.

Pelastustoimen toteutumisen kannalta on kuitenkin keskeistä, että hyvinvointialueilla on riittävästi asiantuntemusta myös sopimuspalokuntien toiminnan turvaamiseksi.

Pelastustoimen sisällä on varmistettava järjestöjen äänen kuuluminen myös vastaisuudessa. Järjestöjen rooli pelastustoimen toteutumisessa on merkittävä. Siksi järjestöjen rooli toiminnan kehittämisessä ja uudistamisessa on sisällyttävä pelastustoimen rakenteisiin.

Ikäihmisten asumispalvelut ja kotihoito

Ikäihmisten oikeus saada yksilöllisen tarpeen mukaisia palveluita palvelutarvearvion pohjalta on turvattava aina, asumismuodosta riippumatta. Kotiin tuotavia palveluita on monipuolistettava.

Vanhusten hoivan hoitajamitoituksen tosiasiallinen toteutuminen on varmistettava jokaisella hyvinvointialueella. Tarvitaan riittävät resurssit mitoitusten valvomiseen, jotta jokainen voi luottaa oman ja läheistensä hoivan toteutuvan.

Tavoitteena on, että ikäihmiset voivat elää kodissaan turvallisesti ja saada tarvittavat, laadukkaat palvelut kotiin. Tehostetun palveluasumisen (hoiva-asuminen) on oltava mahdollista oikea-aikaisesti.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut helposti ja nopeasti

Tulevaisuudessa ammattilaisen tekemä hoidontarpeen arviointi tulee tehdä samana päivänä, kun henkilö ottaa yhteyttä sote-keskukseen. Sopivaksi arvioituun palveluun tulee päästä seitsemän päivän sisällä yhteydenotosta.

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ei tule olla vain matalan kynnyksen takana, vaan niiden on oltava kynnyksettömiä. Palveluita tulee olla tarjolla niin kouluissa ja oppilaitoksissa kuin työterveydenhuollossa. Opastusta eteenpäin on oltava saatavilla silloin kun sille on tarve ja siellä missä ihminen on normaalisti arjessaan.

Suun terveydenhoito

Perusterveydenhuoltoon kuuluu myös suunterveydenhoito ja sen on oltava kaikkien saatavissa oikea-aikaisesti.

Suunterveydenhoidon osalta hoidon tarpeen arviointi tehdään samana päivänä, kun yhteyttä on otettu ja kiireettömän hoidon hoitotakuu lyhenee puolesta vuodesta kolmeen kuukauteen.